Parasta pienenpienellä farmilla on yhdessä touhuaminen. Muutama vuosi sitten minulla oli ihanan ruusuinen kuva kuinka vanhemmat ja lapset puuhaavat yhdessä sulassa sovussa kädestä pitäen toisiaan opastaen. Tämä toimi hienosti yhden lapsen ja kahden vanhemman kombinaatiolla. Kahdella aikuisella ja kahdella lapsella vielä saa aikaiseksi jotain, mutta se kestää huomattavasti pidempään. Nyt olen joutunut myöntämään, että kahdella aikuisella ja kolmella lapsella vaaditaan pyhimyksen luonne, kolminkertainen aikataulu ja paljon korkeita paikkoja, johon ripustaa työkalut. Sitten se homma hetkittäin lähes toimii.

Keskiviikkona Isäntä kävi hakemassa hirsipaketin pihalle. Naapurikylän puutyö oli semmoisen meille tehnyt maksua vastaan. Isosta kasasta merkattuja puupalikoita olisi tarkoitus saada aikaan leikkimökki/aitta. Lapset eivät meinanneet pysyä housuissaan, sillä pitäähän sen olla heti huomenna leikkikuntoinen, vaikka tänä iltana mennäänkin päiväkodin kevätjuhlaan. Usko Isiin on vaan niin rautainen. Isi pystyy mihin vain lapsiensa silmissä. Voi sitä pettymystä kun hirret paketoitiin pressun alle odottamaan huomista.

Torstai päivänä päiväkodista tultiin suorastaan ryminällä kotiin. LEIKKIMÖKIN rakennukseen! Eräs ihana kyläläinen kävi Isännän kanssa laittamassa homman alkuun. Lapset pyörivät jaloissa ja kaatelivat hiekkaa hirsipontteihin. 1,5 v teknisesti lahjakas poikamme on edistynyt taidoissaan valtavasti. Sen lisäksi, että hän osaa itse avata turvavyönsä autossa, niin myös kääntöpöytäsirkkelin käynnistäminen sujuu. Yleinen sirkus ja hermojen kiristyminen siitä tietenkin seurasi.

Isännän vahvimpiin lahjoihin ei kuulu piirrustusten seuraaminen käytännön mies kun on, joten minä luin ohjetta ja Isäntä toimi. Minä hahmotan monimutkaisia asioita kuten kasausohjeita, mutta räikkäliinat on liian yksinkertaisia, että osaisin niitä käyttää. Ollaan siis täydellinen tiimi toimimaan. 2,5 tuntia ja leikkimökin hirsikehikko oli kasassa, räikkäliinat painamassa saumoja kasaan ja katolla pressupeite. Perheen jäsenillä on kaikki raajat tallella, eikä muitakaan henkilövahinkoa syntynyt. ME OLLAAN NIIN HYVIÄ!

Puupömpeleitä on tontille tullut muitakin. Tästä se rakennustarkastaja tykkään kun koppia on siellä sun täällä eikä edes taloa ole lopputarkastettu vielä. Meillä siis on talon maanrakennustöiden aikoihin tehty rengaskaivo tontilla. Se on hiukka ongelmallinen, sillä sen vesimäärä ei nouse kuin metriin. Tosin sinne tulee vettä reilusti, että jos pääsee tyhjenemään niin odottamalla saa taas lisää vettä. Betoninen kaivon kansi painaa ja on epäkätevä aukoa jatkuvasti. Lisäksi lapset yrittivät parhaansa mukaan kurkotella ja viskellä kaivoon kaikenlaista jos se hetkenkin auki. Niimpä jätimme betonikannen tämän koristekaivon sisälle uppopumpun mentävästi raolleen ja käytämme nyt puista kaivon luukkua. Isäntää tämä puolitäysi kaivomme risoi joskus, mutta minusta se jotenkin sopii Pienenpienelle farmille. Täällä yrittäminen ja epäonnistuminen on sallittua ja puolitäysi tai puolityhjä on vain asenteesta kiinni.

Lapset menee viikonlopuksi mummilaan yöksi. Silloin olisi rauhallista tehdä mökkiä leikkikuntoon. Harmi vain, että työt ja tentit haittaavat vapaa-aikaa. Meillä tämä pientä iltapuhdetta -asia menee hiukan äärimmäisyyksiin. Tajusin juuri eilen illalla, etten ole edes avannut telkkaria kohta kolmeen viikkoon. Tätä minä haluan ja tämän vuoksi olemme 2,5 hehetaarin metsän ostaneet! Ylös sohvalta ja ulos.

Haaveita on olemassa siksi, ettei tultaisi me liian aikuisiksi.