Kahden ja puolen hehtaarin metsän keskellä on Pienen pieni farmi ja siellä touhukas perhe
Tältä kesältä päälimmäiseksi jää mieleen erittäin ankara kuivuus. Kastelimme ja kastelimme iltaisin useammankin henkilön voimin ja silti kasvit riutuivat. Positiivista ja hiukan yllättävää oli se, ettei meidän onnettomasta kaivon tekeleestä loppunut vesi missään kohtaa. Joudun syömään sanojani sen suhteen. Meillä onkin ihan kelpo kaivo pihalla, vaikkei vesimäärä edelleenkään nouse edes puoleen metriin. Valtavasta taimimäärästä, jotka …
Nyt se on taas hyväksyttävä, että kesä meni jo. Kasvimaa on työnsä tehnyt ja ansaitsee rauhan ja lumipeitteen. Junnu käy vieläkin ajoittain tutkimassa, josko siellä kuitenkin olisi mansikoita, herneitä tai penkkiin unohtunut porkkana. Ihana pieni maajussin alku, joka jaksaa suhtautua noin toiveikkaasti tarkastuskierroksiinsa. Kesällä kuvittelin, että tämä on se syksy kun minulla on aikaa ja …
Jatka artikkeliin Kasvimaalle asettuu hiljaisuus ja rakastunut kukko
Nyt kun talvirauha on jo laskeutunut mehiläistarhoihin, on hyvä kirjoittaa siitä miten mehiläiset valmistellaan talveen. Itsekseen ne ei useimmiten selviä. Tarhamehiläistä ei ole tarkoitettu Suomen olosuhteisiin tai tarkemmin talveen. Moni ystäväni on luullut mehiläisten nukkuvan jotain talviunta tai, että vain kuningatar talvehtii ja muut kuolevat pois. Syksyllä viimeisimpinä munitut työläiset ja kuningatar talvehtivat tiukkana rykelmänä …
Pienenpieni farmi 