#suuntanaomavaraisuus: Älä heitä pois, käytä pois!

Joukko Facebookissa kokoontuvia omavaraisuuden tavoittelijoita kirjoittaa jokaisen kuukauden ensimmäisen maanantaina oman näköisensä postauksen yhteisesti sovitusta aiheesta. Osallistujien joukko on onneksemme kasvanut matkan varrella ja nyt mukana on jo yli 20 blogia. Meitä on riemunkirjava joukko eri lähtökohdista ponnistavia ja erilailla omavaraisuuden näkeviä ihmisiä, ja yhdessä tarjoamme lukijoille monta tapaa olla matkalla kohti omavaraisempaa elämää.

Tällä kertaa omavaraistelijat keskittyvät kertomaan omia ajatuksiaan ja vinkkejään koskien kiertotaloutta, tarkemmin kierrättämistä. Kiertotalous kuulostaa hienolta ja poliittiselta termiltä, mutta pohjimmillaan ajatus on yksinkertainen ja käytännönläheinen.

Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä.

Wikipedia

Arkisia esimerkkejä kiertotaloudesta ovat kirpputorit, lasten vaatteiden säästäminen isommalta pienemmälle, hävikkiruuan vähentäminen sekä villasukkien paikkaaminen. Moni meistä ihan taviksista ansaitsisi ison taputuksen olalle kiertotalouden harjoittamisesta, vaikkei sitä ole edes tietoisesti tarkoittanut. Kuten lasteni suuri idoli Rekku Ryhmä Hausta sanoisi: ”Älä heitä pois, käytä pois!”

Biojätteet kiertää takaisin ravintoketjuun kasvien ravinnoksi

Sarjakuvamaailmasta löytyy myös toinen suuri kiertotalouden sankari: Roope Ankka, joka ei koskaan osta mitään ja säästää kaiken. Nykyisin alkaa yleisen mielipiteenkin mukaan olla hiukan syntistä to shop until you drop. Uusi kuluttaja ihanne on harkitsevainen, rahankäytön huvin hallitseva, tiedostava kuluttaja, joka osaa hankintoja tehdessään ottaa huomioon ison joukon eettisiä arvoja.

Omavaraistelijat ovat tyypillisesti säästäväisiä kuten Roope Ankka, idearikkaita kuin Pelle Peloton ja vanhojen taitojen taitajia Mummo Ankan lailla.

Kierrättäminen Pienenpienellä Farmilla

Ensinnäkin me olemme rakennustarvikkeiden kierrätyksen taitajia. Talomme rakennuksesta jäi yli yhtä sun toista, ja niistä jämistä (ja ystäviemmekin rakennustarvike-/purkujämistä) olemme tehneet sekä kanalan, että yhden kasvihuoneen. Se mitä emme ole saaneet ilmaiseksi haalittua lähipiirin turhakkeiden pinosta, on hankittu Tori.fi-ilmoituksella.

Yksittäisistä turhakkeista on viemäriputkista tehty ulos taimille täsmäkasteluputkia, raudoitusverkot ovat hernetukia, patolevyt menivät kasvilavojen kosteussuojiksi, jämätapeteillä on paketoitu lahjat jo useamman vuoden ja samoilla anturasiivuilla on tehty jo useammat valut.

jämätapettipöytäliina lasten juhlissa

Sisällä talossa pyrimme korjaamaan tavarat ennemmin kuin heittämään ne pois. Vähän väliä on jokin liimauksessa kodinhoitohuoneessa: lipaston laatikko tai liitoksistaan löysä keittiön tuoli, jotka muuten on verhoiltukin useamman kertaa uusiksi. Lapsiperheeseen ei olisi kannattanut hommata kangaspäälysteisiä tuoleja. Kodinkoneetkin kannattaa usein korjata uuden ostamisen sijaan.

Väitän, että useimmissa kodeissa lasten vaatteet kiertävät läpi koko lapsikatraan ja siitä vielä eteenpäin tutuille lapsille. Näin sen pitää ollakin, vaikka sitten kahden isosiskon omaava pikkupoika olisikin vaalean punaisissa sukissa.

Myös aikuisten vaatteet voi kierrättää. Minä ostan paljon vaatteita käytettyinä esimerkiksi Emmystä, joka on käytettyjen vaatteiden verkkokauppa. Kaapissa itsekseen kutistuneet ja muut poistoon menevät vaatteet roudaan yleensä jollekin tutulleni, jolle koko ja tyyli voisi olla oikea. Harmikseni en osaa ommella, muuten tekisin vanhoista vaatteista itse uusia.

Suurimmat kierrätysaarteet meillä kotona ovat huonekaluja. Edellisen talomme ullakkokomerosta löytyi ihana kuparinen kattolamppu, jota ei uskaltanut johtojen huonon kunnon vuoksi käyttää. Onneksi tätini mies osasi johdottaa lamppuvanhuksen uudelleen. Se on yksi harvoista talomme valoista, joka ei ole ledi. Minusta se on maailman kaunein esine.

Pääsääntöisesti materian hankkimisen suhteen minusta on ensinnäkin hyvä miettiä tarviiko sitä yleensäkään, toisekseen saisiko sen joltain lainaksi jos tarvetta ei ole jatkuvasti? Kolmannekseen saisiko sen jostain hyvälaatuisena ja käytettynä? Ja viimeisenä pitää muistaa, että sinun jäte on myös sinun vastuu!

Kuva pixabay.com

PS: Vielä hurraa huudot ystävälleni, joka on saanut nelihenkisen perheensä kierrätysasit niin hyvään jamaan, että pärjäävät jäteastian tyhjennyksellä 8 viikon välein! He eivät edes ole aatteen palolla eläviä viherpiipertäjiä vaan ihan tavallinen perhe.

Lisälukemista vielä muista #suuntanaomavaraisuus-blogeista. Mitä kierrätysvinkkejä niistä löytyykään?

Caramellia

LAURAELIJAVIS

Kah-villakoira

Rakkautta ja maan antimia

Luomulaakso

Alussa oli Vehkosuo

Riippumattomammaksi

Tsajut

Korkeala

Omavarainen.fi

Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi

Elämää korvessa

Metsäläisen elämää

Sorakukka

11 kommenttia artikkeliin ”#suuntanaomavaraisuus: Älä heitä pois, käytä pois!

  1. Päivitysilmoitus: Askeleitani kohti omavaraisuutta Osa 8: Kierrätysvinkit | Laura eli Javis

  2. Päivitysilmoitus: Puutarhassa kiertää – Sorakukka

  3. marketta

    Jätteen määrästä kyllä on hyvä seurata kuluttamistaan. Nyt meilläkin on jätemäärät ihan minimissään, kun kaupasta ei tarvi ostaa juuri mitään muuta kuin maitoa ja levitteitä. Maitotölkitkin ollaan kierrätetty pestyinä omenamehun pakastamiseen.

    Tykkää

  4. Meillä on tuo sama kompostori! 🙂 Rakennusmateriaalien kierrättäminen on oikeasti tosi tärkeä asia, niitähän menee hirmuisesti vieläkin hukkaan erilaisissa purkukohteissa. Meilläkin moni on ehdottanut vanhan sahatavaran polttamista, mutta jotenkin tuntuu väärältä. Kun on kuitenkin puu kaadettu ja sahattu ja kuljeteltu jne, mieluummin sitten käyttää sen johonkin rakentamiseen.

    Tykkää

  5. Päivitysilmoitus: Suuntana omavaraisuus Kierrätys - Korkeala

  6. Meilläkin kierrätetään rakennusmateriaaleja aina kuin mahdollista, ja vähän kaikkea muuta omista jätöksistä pakkauspapereihin ja olen tullut siihen tulokseen, että usein kierrättäminen on helpompaa kuin ostaminen. Rahan lisäksi säästyy aikaa ja vaivaa kun ei tarvitse lähteä hankkimaan jotain sellaista, joka ajaa saman asian ja sijaitsee jo omissa nurkissa 🙂

    Tykkää

    1. lauraelijavis

      Tästä olen aivan samaa mieltä! Rehellisyyden nimissä laiskuus on yksi motivaattori muiden joukossa mikä saa minut hyödyntämään nurkissa olevia materiaaleja. Jälleen yhtenä päivänä kun nikkaroin jämäpuusta jotain, mietin että onneksi säästyin taas siltä vaivalta ettei tarvinnut lähteä rautakauppaan. Ja meillä sijaitsee useita eri kauppoja 5km sisällä, mutta silti olin onnellinen tästä helppoudesta. 😅 Eihän tällaista saa sanoa ääneen, olen laiska.

      Tykkää

      1. Niinpä, moni kierrättää vaikkei sitä tietoisesti tajua. Näitä juttuja on jo iskostettu pienestä pitäen päähän. Meillä esim oli ihan normaalia käydä vaateostoksilla kirpputoreilla.. Ja edelleen käyn suurimman osan vaatteista sieltä hakemassa.

        Tykkää

Vastaa käyttäjälle marketta Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s