#Kotivara: Pakasteeseen hamstraajat

Tämä kirjoitus on osa yhteispostausta kotivarasta. Tällä kertaa mukana on muitakin kuin omavaraistelijoita, ja siksi samaan aiheeseen saadaan monta erilaista näkökulmaa. Kotivaran on asia, joka kuuluu kaikille, ja jokaisen tulisi miettiä mitä se oman ruokakunnan kohdalla tarkoittaa. Mitä sinun perheelläsi pitää aina olla varastoituna kotona, jotta pärjäisitte tarvittaessa kodin neljän seinän sisällä?

Linkit muiden kirjoittajien näkemyksiin kotivarasta löytyy tuttuun tapaan lopusta. Käythän kurkkaamassa ja mietithän omassa kodissasi pärjäämistä 72 tuntia poikkeusolosuhteissa. Se on vähän kuin turvavyöt autossa: kun kaikki on hyvin ei sitä sitä edes huomaa, mutta kun katastrofi iskee toivoisi laittaneensa turvavyön kiinni.

Ryöpättyä pinaattia matkalla pakasteeseen. Useimmiten näistä tulee joko canneloneja juuston kaverina tai kauramaitoon tehtyä pinaattikeittoa maitoallergiselle keskimmäiselle.

Ennen omavaraisteluun pöhkööntymistäni Kotivara oli tietenkin meetvursti merkki 🙂 , mutta on sillä ihan oikea merkityskin. Kotivara on se elintarvikkeiden ja muiden elämiselle välttämättömien tarvikkeiden varasto, joka kotoonta pitää löytyä poikkeustilanteissa selviämiseksi. Suositeltavaa olisi, että jokaisen kotoonta löytyy tarvikkeet elää 72 tuntia ilman, että tarvitsisi poistua talon sisältä, puhumattakaan kauppaan pääsystä.

Zombieapokalypsi on melko epätodennäköistä, kaasuvuotoja on aika harvassa, eikä sotakaan toivottavasti koettele meidän sukupolveamme, mutta pahoja myrskyjä, vesilinjojen rikkoutuneita runkoputkia sekä vanhaa kunnon kotoa poistumisen estävää Noro-mahatautia esiintyy tasaisen varmasti. Nämä arkisemmat katastrofitilanteet koettelevat arkeamme. Parhaimmat ”viralliset” ohjeet kotivaraa varten löytyy Suomen pelastusalan keskusjärjestöltä sekä kodinhoidon todelliset auktoriteetilta Marttaliitolta.

Valmiita kalkkunansuikale pusseja. Toisessa on hunajamarinadi ja toisessa savunmakuinen bbq-marinadi. Pakastamme aina 400 g per pakkaus, sillä jauhelihapaketin sisällön määrä on kaikille tuttu.
Kalkkunan koipi ja rintapala omasta lintutarhasta. Molemmilla painoa noin kilon verran. Kokonainen lintu on meidän vihainen ja punainen kukkomme, joka hyökki junnun kimppuun. Paistina sekin osoittautui hyödylliseksi.

Kotivara säästää rahaa

Meillä Pienen pienellä Farmilla kotivaraa käytetään useimmiten, koska minulle tulee rahan säästö -puuska. Sitä on taas hankittu jotakin kallista (kuten pihakiviä 🙂 ), ja rahan meno ahdistaa. Meillä on kotona aina vähintäänkin kattava valikoima ruokatarvikkeita, sillä olemme pakasteeseen hamstraajia. Valehtelematta pätkääkään säilytämme koko ajan noin 50 kg erilaisia lihoja, saman verran useita marjoja, paljon kasviksia ja kattavan valikoiman kuivatuotteita, sisältäen myös paljon itse tuotettuja kuivatuotteita.

Oikeastaan nämä minun puuskani ovat tervetulleita, sillä ruokavarantoja pitäisikin pyrkiä käyttämään ja uudelleen täydentämään. Typerintä on kerätä hirveällä vaivalla isot setin ihanaa, tuoretta ja oma- tai lähituotettua ruokaa, ja sitten unohtaa ne pilaantumaan jonnekin kaapin nurkkaan. Turhan ruokahukan tuottaminen on ekosynneistä suurimpia, ja mitä harvemmin käy kaupassa sitä vähemmänn tulee ostettua hömppää.

Lähituottajan naudan lihat. Kymmenen kiloa, joista puolet jauhelihaa ja toinen puoli erinäisiä paisteja ja ulkofileepalanen. Kilohinnaksi tulee noin 14e. Me ostamme kaupan sijaan mielummin suoraan tuottajalta isoissa erissä. Tuetaan tuottajaa, ostetaan läheltä ja oloista, joissa tiedämme eläintä kohdellun hyvin ja hintakin on kohtuullinen.
Suppikset ja monet muutkin sienet voi pakastaa kun ne ensin joko paistaa tai ryöppää. Suppiksia meillä säilötään paistaen ja pakastaen tai kuivaten.

Käytännön vinkkejä pakasteeseen säilömistä varten

  • Mieti mitä tuotteita ostat kaupasta, ja tee pakasteeseen niitä korvaavia valmistuotteita. Meillä meni aiemmin paljon valmiiksi marinoituja broilerisuokaleita, joten nyt iso osa kasvattamistamme kalkkunoista suikaloidaan ja marinoidaan pakastinta varten.
  • Isot pakkaukset jäävät pakkaseen odottamaan sukujuhlia, joita ei koskaan tulekaan. Pakasta aina pieninä pakkauksina, ja jos ne sukujuhlat kuitenkin jää järjestettäväksesi, sulata käyttöön useampi pakkaus.
  • Jos huomaat sortuvasi ostamaan kaupasta kiireisenä päivänä usein valmiita annosruokia, ala pakastaa niitä itse. Tee lempiruokiasi hiukan isompi setti ja pakasta osa. Vaikka teitä olisi kotona useampi pakasta silti annos per pakkaus, sillä muuten ne jäävät sinne pakasteeseen. Useammalle ihmiselle voi aina sulattaa useamman pakkauksen, eikä kaikien tarvitse syödä aina samaa ruokaa.
  • Kerää vierasvarapullaa ennemmin pakkaseen kuin pipareina kuivakaappiin. Meillä ei piparit säily, vaan katoavat yksi kerrallaan. Kokonaista pitkoa ei kukaan ole vielä suupala kerrallaan pakasteesta käynyt nakertamassa.
  • Jääkaapin vihanneshyllyyn unohtuneet kasvikset voi useimmiten kuutioida, ryöpätä ja pakastaa. Meillä ei enää osteta kaupasta pakastekasviksia maissia lukuunottamatta.
  • Pidä pakastin kirjaa. Meillä on ruutuvihko, johon kirjoitetaan kaikki pakasteeseen menevä ja viivataan yli sitä mukaan kun ne käytetään. Viikon ruokalistaa suunnitellessa katson listasta, mitä pakasteessa on eniten ja sitä sitten jossain muodossa käytetään.
  • Merkkaa aina pakkauksen kylkeen mitä siinä on ja missä muodossa. Päiväys pitää laittaa myös, sillä esimerkiksi kala säilyy pakastessa vain muutamia kuukauksia.
  • Sulata pakastin talvella, jolloin sisällön voi kyyditä pihalle miinuskeliin pois tieltä. Samalla tarkista pakastinkirja.
Minä pidän juoksevasta hunajasta ja saan sitä ympäri vuoden kun pakastan osan heti linkoamisen jälkeen. Kaupan juokseva hunaja on joko ulkomaista, sillä kaikki suomalainen hunaja kiteytyy jollain aikataululla, tai kuumennettua, jolloin osa hyvistä entsyymeistä on kadotettu prosessissa.
Lähisuon lakat ja mustikat. Hiukkanen sokeria parantaa marjojen säilyvyyttä pakasteessa, ja muistathan uudelleen käyttää pakasterasiat, jos päädyt ostamaan paksua muovia olevia. Ekologisempi vaihtoehto olisi esimerkiksi pahvinen maitopurkki hyvin kuurattuna.

Tälle kertaa käytin postauksen kuvituksena meillä tänä vuonna pakkaseen menneitä ruokaeriä. Näyttäisi olevan aika lihapainotteista, sillä niitä menee aina isoina setteinä pakkaseen kun taas kasviksia säilötään pienempinä erinä, jolloin niitä ei tule kuvattua.

Puolikas sika annospaloiksi muutettuna. Kannattaa joskus tutustua koko eläimestä saatavaan lihakasaan, jotta hahmottaa mitä lihasortteja koko eläimestä tulee ja kuinka paljon. Silloin ymmärtää huomattavasti paremmin miksi jokin osa maksaa enemmän ja toinen vähemmän.

Tässä linkit muiden osallistujablogien artikkeleihin 🙂 Ihania lukuhetkiä!

Tsajut

Omavarainen

Sarin puutarhat

Metsäläisen elämää

Puutarhahetki

Saaran lautasella

Oma tupa, tontti ja lupa

Mummon kirja

Trio MiuMau ja Herra Nilsson

Harmaa Torppa

Kohti laadukkaampaa elämää

Rakkautta ja maanantimia

Helecleaner

Ihme ituhippi

Sorakukka

Vauhtihirmun elämää

Ihana maatuska

It’s so mysigt!

Korkeala

Riippumattomammaksi

Airot ulapalla

Kalastaja kuivalla maalla

Vanhan rouva Tuomela

20 kommenttia artikkeliin ”#Kotivara: Pakasteeseen hamstraajat

  1. Päivitysilmoitus: ALLERGIAPERHE; kotivara – Vauhtihirmun elämää | Terve.fi

  2. Päivitysilmoitus: Kotivara 72 tuntia - Korkeala % % % % % % %

  3. Kirsti Kaija

    Teillä pärjätään kauemminkin kuin 72 tuntia.
    Ihailen sitä, että merkkaat pakkauksen kylkeen mitä siinä on ja missä muodossa.
    Laiskana laistan sen sillä, että meillä on erikseen marja-, vihannes-, ym. pakastimet. Yhtään ylivuotista pakastetta meillä ei jää. Esim. marjat kypsyvät suht’t lyhyen ajan sisällä, niipä luistan päivämääristäkin. Herkemmin pilaantuvat tuotteet esim. kalan vakuumipakkaan.
    Vinkkisi pitkopullasta vierasvaraksi on hyvä ja aion hyödyntää sitä. Pikkupullat häviävät meillä omia aikojaan 😀

    Tykkää

    1. Vakuumikone olisi kyllä ihana. Se on minun hankittavien asioiden listalla. Juurikin kalalle olen sitä kaipaillut. Aika monet tuntuu pakkaavan myös lihat vakuumiin, ainakin tutuista hirvimiehistä moni tekee näin. Heillä on myös loistava tapa käyttää edellisen kauden jäljiltä jääneet hirven lihat ennen uusien saapumista. He keräävät porukalla isomman setin pakasteen pohjalle jääneitä lihakönttejä, ja vievät ne kimpassa ”makkaratehtaalle”, jossa lihoista tehdään sekä säilykkeitä, että makkaraa.

      Tykkää

  4. Teillä on mahtavan lihaisa kotivara! Meilläkin on lihaa pakkasessa, muttei parin viikon tarvetta enempää, koska ostoslistalla on edelleen aggregaatti ja kerran pakasteet melkein menettäneenä ei enempää lihaa oikeen uskalla haalia. Eikä pakkaseen kyllä nyt enempää mahtuisikaan yhtään mitään, kun puutarhan satoakin on pakastettu tavanomaista enemmän. Pitäisi siis oikeasti nyt se aggregaatti jo hommata ;D

    Tykkää

  5. marketta

    Näin alkuun on sanottava, että minullakin tuli ensimmäisenä mieleen Kotivara -leikkeleet, kuin varautuminen hätätilanteeseen! Ja ihanaa, että joku muukin käyttää sanaa ”hyökkii”!

    Meillä on kolme pakastinta. Kaksi arkkua ja jääkaapin alla pienempi kaappi. Tällä hetkellä kaikki ovat piripintaan täynnä. Mutta kun sähkökatko tulee, niitä ei sitten availla. Onneksi jäistä kamaa voi ottaa varmuuden vuoksi vähän enemmän sieltä kerralla, varsinkin kylmään aikaan.
    ’Meidän ostoslistalla on ollut oma agregaatti, mutta kun sähkökatkot tällä alueella ovat vähentyneet, ei ole tullut hankittua.

    Me muuten pakastamme kanssa tuollain pienissä seteissä lihaa vakuumiin. Tulee aina yksi tai kaksi ruokaa kerralla. Pitäisi tuollaiseen kirjaamissysteemiin aloittaa. Olen sitäkin joskus miettinyt, muttei vaan ole tullut kirjanpitoa tehtyä.

    Tykkää

    1. Suosittelen kyllä suuresti pakastinkirjaa. Olisin ihan hukassa ilman sitä, ja sitten sitä taas mietittäisiin, että mitä tänään syötäisiin. Sitä paitsi minulla ainakin hukkuu kaikki arkkupakastimiin. Ne ei millään pysy järjestyksessä.

      Tykkää

  6. Pakastin vihko kuulostaa todella järkevältä. Teillä on kyllä kunnioitettava määrä ruokaa pakkasessa. Meillä pakastin tahtoo täyttyä marjoista ja semmoisesta kevyestä ruoasta, oikeaa ruokaa siellä on usein yllättävän vähän.

    Tykkää

    1. Meillä nuo kevyet ruuat eli lähinnä valmiit annokset, puoli valmiit leivonnaiset sekä kasvikset kiertää aika nopeasti pakkaseen ja sieltä jo käyttöön. Nämä ”oikeat” ruuat on mitoitettu kestämään mahdollisimman pitkälle, jotta ei tarvitsisi kaupasta ostaa paikassa X, oloissa X ja pahimmillaan maassa X tuotettua alunperin elävää ravintoa.

      Tykkää

  7. Teillä on hyvällä tolalla lihaisa kotivara. Vakuumikone on hyvä hankinta, jos on juurikin omaa lihaa ja isoja määriä käsitellään. Ehkä joskus meilläkin… Itse kammoan jotenkin pakastimeen isoja määriä laittaa, jos tulee juuri se sähkökatko, aggrekaatti olisi niin kova juttu!

    Tykkää

  8. Täällä suunnalla olisi syytä ottaa mallia tuosta pakastimessa olevien ruokien päiväyksien merkkailusta ja varsinkin kirjoittaa niihin mitä niissä on. Monasti olen nimittäin ihan ilman poikkeustilaakin otsasuoni pulleana tuijotellut pakastinrasiaan ja yrittänyt päätellä mitä sinne olen säilönyt 😀

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s