Kymenlaaksossa alkaa olemaan viimeiset hetket ruveta syyskylvöihin, ellei tietysti nauti asioiden tekemisestä hiukan hankalasti. Ensimmäisen pakkasaallon iskiessä muutama viikkoa sitten maa oli vielä kutakuinkin sula, ihan pinnalla oli hiukan jäistä korppua.

Aikasemmin olen syyskylvänyt vain talvivalkosipulia, ja suurin osa tämänkin vuoden syyskylvöistä oli juuri tätä. Neljänä vuotena olen valkosipulia kasvattanut, enkä ole koskaan saanut kummoista satoa keväällä maahan isketyistä tai esikasvatetuista valkosipuleista. Sen sijaan tämän kauden talvivalkosipulit tekivät todella hienon sadon etenkin Aleksantra.

Entinen perunamaa muuttui muokkaamisen ja kalkkunan kakalla höystämisen seurauksena paririvisiksi kohopenkeiksi, ja niihin istutettiin kahden junnun kanssa valkosipulin kynsiä, persiljaa, tilliä ja jonkin mysteeriporkkanapussin jämät. Saas nähdä mitä sieltä kasvaa, sillä porkkanansiemenet olivat siemenkirjeen satoa. Ihana puutarhaylläri!

Talikolla maanmuokkaaminen ja kakan sekaan kääntäminen oli melkoinen työmaa, kun ei ole tarvinnut muutamaan kuukauteen sitä tehdä. Sen verran tuli komeat rakkulat käsiin, että muistin taas miksi haluan uuden talikon, jossa ei ole saumaa juuri siinä kohtaa mistä oikea käsi pitää kiinni. Eikä jäätynyt korppukaan mukava ollut.

Puutarhakirjaan pitääkin muistaa kirjata, että entinen potaattimaa on käytettävissä vain kasveille, jotka sietävät tai mieluiten hyötyvät runsaasta typpilannoituksesta, sillä sitä kalkkunankakassa riittää.

Sipulikukkia ja muita ihania!

Uuteen pation viereen rakennettuun kukkapenkkiin en oikein osannut etsiä mitään fiksuja perennoja syysalennuksista. Asia jääköön hautumaan ensi kesää varten. Kukkasipuleita: tulppaaneja, narsisseja sekä krookuksia ostin kuitenkin Viherpeukaloiden alelaareista useamman paketin. Laskin, että reilu 150 kukkasipulia meni maan alle kevättä odottamaan.

Uuteen ja pehmeämultaiseen kukkapenkkiin oli helppo törkätä ensin kepillä sopivan syvyinen reikä ja sinne kukkasipuli perään. Sitten vain pehmitteli päällä ollutta multakorppua rautaharavalla, ja hyvä tuli. Toivottavasti pupu jättää krookukset rauhaan.

Tältä vuodelta alkaa olemaan puutarhahommat pulkassa, ja katse on kohti seuraavaa kevättä. Eihän tässä nyt niin pitkä aika olekaan siihen kun ensimmäiset chilit jemmataan multiin 🙂