Minun lapsuudessani käytiin vanhempien kanssa usein markkinoilla pitkin Kymenlaaksoa. En muista olivatko vanhempani erityisen ihastuneita markkinahuumaan vai oliko se lähinnä keino saada meille lapsille jotakin erityistä tekemistä sille päivälle. Niin tai näin mieleeni on jäänyt erittäin positiivinen kuva vaahtokaapeleista, rinkeleistä ja valtavasta määrästä ystävällisiä kauppiaita, jotka pyrkivät lahjomaan lapsia saadakseen vanhemmat ostamaan jotain. Täydellistä ❤

Lapsuuden muistojen (ja hunajatulvan) innostamana minäkin olen kunnostautunut kiertämään markkinoilla hunajapöytäni kanssa, ja olen huomannut sen mainioksi tavaksi päästä puhumaan vieraiden ihmisten kanssa mehiläisistä ja hunajasta.

Toki jokainen myyty purkki lämmittää myös lompakossa, ja erityisen innoissaan on Isäntä, joka käy aina välillä vaatehuoneen ja makkarin nurkkauksista laskemassa, onko hunajaämpäreitä tänään jo edes yksi vähemmän kuin eilen. Hänen järjestäytyneessä maailmankuvassa ämpärinurkkaus on sotkunurkkaus.

Hunajan markkinahinnoittelusta

Kilpailu tuntuu ainakin hunajan kohdalla olevan kovaa. Myyjiä on useampia ja joka kerta minun tuotteeni on 50 senttiä kilpailijaa kalliimpi. Ensin ajattelin laskea sitä, mutta tarkkailtuani hiukan pidempään huomasin, että myyn suurinpiirtein yhtä monta purkkia kuin naapurikin.

Hinnan lisäksi eroja on muitakin. Useimmat muut käyttävät ruokakaupoista tuttua muovista Kuningatar-hunaja purkkia, minun lasipurkkini on omilla etiketeillä. Naapurin pöydässä on usein vain liina ja pino purkkeja, minulla on ne + somisteet. Kilpailijalla on usein vain yksi hunajalaatu yhdenlaisessa purkissa ja koossa, minulla on kahta hunajalaatua ja purkkivaihtoehtoja on viisi.

Lisäksi minun hunajaani voi/saa/ja melkein pitääkin maistaa ennen ostamista, ja myyntipuheeni on pitkähkö dialogi sen mukaan miten asiakas lähtee siihen mukaan. Asiakkaat pääsääntöisesti tietävät hyvin vähän mehiläisistä, yleensä ensin saan selittää, että ampiaiset ja mehiläiset ovat kaksi eri asiaa, eivätkä ampiaiset tee hunajaa.

Edellisten perustelujen vuoksi katson ansaitsevani pitää purkkini hinnassa sen 50 senttiä ”liikaa”. Loppujen lopuksi jokainen itse päättää miten hinnoittelee ja siten arvostaa omaa tuotettaan. Susan hunaja on erinomaista<3

Joukosta erottuminen

Myyntikojuja on monta ja asiakkaiden huomion saaminen tuntuu olevan välillä hiukan haastavaa. Harmillisinta on, jos kojuani ei edes huomata, sitä ei lähestytä, eikä kiinnitetä huomiota siihen mitä siellä myydään. Umpinaisten telttojen seasta pelkkä myyntipöytä tuntuu erottuvan edukseen, etenkin jos ne sijoitetaan eri rivistölinjaan kuin telttarivistöt.

Somistuksella ja värien hallinnalla tuntuu olevan myös paljon merkitystä. Markkinoilla on paljon väriä ja kulahtanutta kalustoa, siispä yhdenmukaisella ilmeellä ja uudehkolla kalustolla erottuu positiivisessa mielessä. Tämän noin vuoden mittaisen markkinoiden kiertämiskokemukseni perusteella sanoisin, että somistajille olisi töitä. Kauneimmat myyntikojut ovat aina käsityöläismarkkinoilla, eikä se ole sattumaa, sillä taiteilijoilla on silmää ja halua pyrkiä kauneuteen, ja se vetoaa kyllä myös nykyasiakaskuntaan.

Asiakkaiden uusi sukupolvi

Viime markkinoilla olen pyrkinyt aina järjestäjän puheille. Olen ollut kiinnostunut siintä miten he näkevät, milloin päivä on onnistunut ja mikä ei mennyt putkeen. Eräs seikka on noussut puheeksi kerta toisensa jälkeen.

Perinteisillä markkinoilla pyörii enää vain eläkeiän kynnyksellä olevat, jotka tulevat ostosten lisäksi etsimään tuttavia, ja ”syömään ulkona” lettukahvilassa. Asiakkaiden uusi sukupolvi on noin 30 – 40 -vuotiaita laatutietoisia, ja tiedostavia kuluttajia.

He eivät osta kiinasta tuotuja halpavaatteita, samanluokan leluja tai kahdenkympin arvoista muovipussillista karkkeja. He etsivät pientuotettuja ja paikallisia elintarvikkeita sekä käsityöläisten uniikkeja tuotteita. Heille tarjotut tuotteet myydään siisteistä ja huolitelluista kojuista, kuin pienistä butiikeista.

Tästä syystä myös markkinoiden järjestäjät ovat yhä enemmissä määrin alkaneet valikoida myyjiä, jotka sopivat heidän haluamaansa yleiskuvaan, ja suosituimmille markkinoille alkaa olla uuden pyrkijän jo hiukan haastavaakin päästä. Mutta ei se ole järjestäjilläkään helppoa, suosituimmat markkinat Kymenlaaksossa järjestetään todella upeissa historiallisissa kulisseissa: museokorttelissa, vanhalla ruukilla sekä Haminan linnakkeessa.

Haastankin kaikki näin joulun alla käymään kertaalleen markkinoilla. Siellä on aivan oma tunnelmansa, omanlaiset tuotteensa ja useimmiten myös tilaisuus jutella itse tuottajan kanssa. Vielä parempi jos otat mukaasi lapsia, että tätäkin perinnettä saadaan siirrettyä nuoremmille sukupolville.

Minun lisäkseni markkinoilla myymisestä on kirjoittanut ainakin suuresti ihailemani Farmer to bee hänellä on antaa konkreettisia vinkkejä myyjälle.