#Muovitonarkihaaste

Luen jonkin verran verkossa julkaistavia blogeja minua kiinnostavista aihepiireistä ja yllättäen ekologisempaa elämäntapaa käsittelevät kirjoitukset  jaksavat kiinnostaa. Suuresti ihailemani lifestyle -blogin Villa Kotirannan Satu haastoi sekä itsensä, että lukijansa miettimään omaa hiilijalan jälkeään ja etenkin omaa muovijätteen määrää. Itsekin tätä asiaa olen monesti miettinyt ja kyllähän meillä muovi on kierrätyspisteeseen viety jo pidemmän aikaa, mutta takaraivossa omatunto silti huomauttelee, että paljon olisi vielä asian eteen tehtävissä. Niinpä minäkin päätin tarttua haasteeseen ja Satun ystävällisellä luvalla jaan saman haasteen täällä omassa blogissani vain hiukan haastetekstiä muokaten 🙂 .

 VAIHE 1 – Pohjatyö: muovikuu/tammikuu 2019

Tammikuun ajan tarkastellaan rehellisen raadollisesti, kuinka paljon muovia menee kuukaudessa roskiin. Tammikuun aikana ei muuteta kulutustottumuksia, vaan ostetaan edelleen ne aivan samat tuotteet, mitä jokaisena muunakin kuukautena.

Tammikuu on myös aikaa tutustua muovin kierrättämiseen. Hyvät ohjeet kierrätyksen aloittelijalle löytyy Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy:n sivuilta. 

Jaathan tammikuun, MUOVIKUUN, päätyttyä valokuvan sinun muoviroskan määrästäsi? Voit jakaa kuvan blogissasi tai sosiaalisessa mediassa – käytäthän tunnistetta #muovitonarkihaaste, jotta kaikki kiinnostuneet löytävät kuvasi? Kiitos!

Kuva pixabay.com

VAIHE 2: Tartutaan toimeen – Vaihtoehtojen helmikuu 2019

Helmikuun ajaksi ota perheesi kauppareissut omalle vastuulle. Käytä aikaa enemmän kaupassa ja tutkia vaihtoehtoja:

Mitä tuotteita pystyn ostamaan ilman pakkausmuovia tai edes pienemmällä muovimäärällä? Kuinka paljon on hintaeroa muoviin ja muuhun pakkausmateriaaliin pakatuilla tuotteilla? Löytyikö tuotteita, joita ei edes myydä muutoin kuin muovipakkauksessa? Joudunko kuinka paljon muuttamaan kulutustottumuksiani saavuttaakseni muovittomamman arjen?

Ihmettelyjä ruokakaupasta, kommentteja haasteeseen ja vaikka muovittomia tuotelöytöjä saa jakaa somessa tunnisteella #muovitonarkihaaste. Ehkä saamme myös tuotteiden valmistajia / jälleenmyyjiä havahtumaan muovittomiin vaihtoehtoihin?!

VAIHE 3: Tervetuloa maaliskuu – Muovittomampi vuosi 2019

Vaiheen kaksi havaintojen pohjalta tee lupaus, miten aiot tulevaisuudessa kulutustottumuksiasi muuttaa päästäksesi mahdollisimman pieneen muoviroskan määrään.

Tee ainoastaan sellaisen lupauksen, jolla kulutustottumuksesi muuttuvat, muovijätteen määrä vähenee ja johon todella aiot sitoutua – ei vain vuodeksi 2019, vaan tuleviksi vuosiksi.


KUKA LÄHTEE KOKEILEMAAN?! 

Kuva pixabay.com

Aiheeseen palataan haasteen edetessä täällä Pienen pienen Farmin blogissa sekä alkuperäisessä osoitteessaan ihanassa Villa Kotiranta -blogissa, mutta sen vaiheita voi seurata myös Instagramissa tunnisteella

 #MUOVITONARKIHAASTE.

SINÄ, JOKA ROHKENET TARTTUA TÄHÄN HAASTEESEEN:

  • Hihkaise alle kommentteihin ja tule jakamaan havaintojasi niin täällä blogissa kuin Instagramissakin. Seuraan mielenkiinnolla, millaisia havaintoja te teette haasteen edetessä – ja millaisiin muutoksiin päädytte!
  • Jaa kokemuksiasi ja ajatuksiasi somessa tunnisteella #MUOVITONARKIHAASTE, jotta voimme löytää helpommin toisemme somen ihmeellisessä maailmassa.

Haasta myös ystäväsi – varsinkin juuri se kaveri, joka ei koskaan ole pysähtynyt tämän aiheen ääreen!

JOUKOSSA ON VOIMAA!


Ihan pähkinöinä biojätteestä

Onko outoa jos on ihan haksahtanut kompostointiin? Hädin tuskin malttaa odottaa bioastian täyttymistä, että pääsee sen viemään ja kurkkaamaan taas pakkasessa hienosti käynnissä pysyvään kompostiin. Jätteiden vähentäminen ja ravinteiden kiertäminen omalla tontilla on jo jonkin aikaa ollut eräs kärkihanke Pienen pienellä Farmilla.

Biojäte on puutarhan paras kaveri! Kuten lastemme suuri idoli Rekku ryhmä hausta sanoisi: ” Älä heitä pois. Käytä pois.”

Isäntä osti minulle reilu vuosi sitten synttärilahjaksi pitkään haaveilemani lämpökompostorin. Useimmilla kompostoijilla taitaa olla Biolanin lämpökompostori, mutta meillä on Jita. Se on edullisempi ja ihan yhtä toimiva. Parasta Jitan kompostorissa on, että siihen on saanut uusia osia. Syksyinen myrskytuuli sai jostain käsittämättömästä syystä saanut todella jämäkän kannen auki ja irti. Valmistajalta sai tilattua uuden kannen.

Koko viime vuoden se moobeli oli meidän pihalla käytössä, enkä oikein tavoittanut sen sielunelämää. Kunnes minulle viimein valkeni, että kompostointi on taito! Ja kuten mikä tahansa muu taito, myös se vaatii hiukan opettelua. Ensimmäiseksi piti ymmärtää, mikä ero on kompostoitumisella ja mädäntymisellä. Molempia prosesseja työstää pieneliöt, mutta kompostoitumisessa ne tarvitsevat happea. Mädäntymistä tapahtuu taas liian tiiviissä kompostissa. Hyvin toimivassa kompostissa jäte ”palaa” ja tuoksuu miellyttävälle. Minusta se haisee juurileivälle. Mätänevää kompostia taas ei viitsi kukaan haistella, mieleen tulee lähinnä mätä kananmuna.

Jitan superhyvä lämpökompostori. Ulkolämpötila on -12 astetta ja kompostorissa on edelleen kesä ja +35.

Jätteen kompostoitumiseen tarvitaan hiilipitoista seosainetta kuten valmiit kompostikuivikkeet tai omia seoksia kuten turvetta, haketta, purua tai kuivaa puutarhajätettä. Hiilen parina toimii typpi, jota keittiöjäte kompostiin kertyy joskus liikaakin. Meillä ollaan sen verran laiskoja, että käytämme pääosin valmista pussikuiviketta ja sen lisäksi haketta. Biojätteen kanssa kuiviketta laitan yleensä kaksi osaa jätettä ja yksi osa kuiviketta. Ympärivuotinen kompostointi vaati lämpökompostorin, mutta noin 9 kk vuodesta pärjää lautakehikolla tai muulla laatikolla. Tuholaisten pääsy kompostiin on estettävä ellei sitten halua rottia ja hiiriä kasvattaa.

Viime vuonna kompostimme oli talven umpijäässä ja keväällä haisi aivan hirveälle. Olimme laittaneet liian vähän kuiviketta, kastelleet kompostia liikaa ja jättäneet sen sekoittamatta. Meinasin luovuttaa koko homman. Keväällä se kuitenkin suli ja lähti käyntiin. Mehuasemareisulta tuoduilla omenapuristeella se suorastaan villiintyi ja lämpö oli viikon verran päälle 60 astetta. Samalla syttyi minun suuri kompostirakkautenikin. On huumaavaa onnistua jossain. Kesällä ahmin kompostikirjoja ja ylpeänä kärräsin kompostituotetta sinne tänne pitkin pihaa. Hämmentävän ihanaa lapikoida omaa jätettään. Olla kyynärpäitä myöten siinä itsessään. Olisipa jätehuolto aina näin kivaa.

Aloitteleville kompostoijille toivotan kärsivällisyyttä. Jälkikäteen olen oppinut, että tavallinen lämpökompostori pitää olla puolitäysi toimiakseen, ja että sitä lämpömittaria tuijottaessa tekee itsensä hulluksi. Lämpömittari ei välttämättä osu kompostin kuumimpaan osaan ollenkaan. Toimivassa kompostissa on miellyttävä maanläheinen tuoksu, massaa, josta saa juuri ja juuri puristettua pisaran nestettä sekä tuotoksena puolivalmista kompostia. Sen pitäisi lämpökompostorin jäljiltä vielä tekeytyä ollakseen multaa. Tarkennuksena vielä, että kompostorimainoksissa pömpelistä lapioitu multa ja todellisuudessa kompostista tuleva puolivalmis komposti ovat kaksi eri asiaa…

Palaan kompostointiaiheeseen vielä tarkemmin joskus myöhemmin, sillä se on varsinaista ekotaidetta ja tapoja on tuhansia. Oleellista on kuitenkin, että biojäte ei kuulu sekajätteeseen, eikä sitä aina tarvitse kunnan toimesta kuskata mihinkään. Kompostin voi perustaa ihan omalle pihalle. Toivottavasti kaikki, jotka ovat harkintavaiheessa kompostin hommaamisen suhteen innostuvat asiasta. Kompostointi on koukuttavaa puuhaa ja kasvimaa kiittää.

Rauhallista ja ekologisempaa Joulua!

Pienelläkin tutkimisella netti on pullollaan ideoita ja listoja miten toteuttaa kulutushysterialta suojattu ekologisempi joulu. Pääajatuksena näyttäisi olevan Less is more -idea. Mieti mistä sinä (ja kannattaa ehkä kysyä myös perheeltä) olet valmis luopuman ilman, että se pilaa koko joulun. En olisi minä jos en olisi huomioinut myös muita eettisiä puolia joulun valmistelussa. Aina kun me avaamme lompakkomme jossakin kaupassa äänestämme samalla siitä millaisia tuotteita meillä myydään. Minä äänestän ja liputan aina tilaisuuden tullen kotimaisen, luomutuotannon ja kaikkein mieluiten paikallisen pientuottajan puolesta.

Tässä kahdeksan kohdan verran paranneltu joulu meidän perheen osalta. Kommenttikenttään, faceen tai Instaan voit kertoa sinun parannellusta joulusta. Ideoita kaivataan aina.

  1. Ruokaostoksissa hyödynsimme mahdollisimman paljon paikallista Rekoa. Lähituottajaringistä ostimme juurekset, juustot, jauhot ja lihaa. Parasta on se, että raha kulkee suoraan minulta tuottajalle ilman välikäsiä.
  2. Ruokalista on tänä vuonna mietitty niin, että jokaiselle on jotain ja joka vuonna syömättä jääneet ”pakolliset” joulun klassikkoruuat jätetään pois. Turhakkeiden listalle pääsivät: keitetyt perunat, makea makaronilaatikko, silli sekä puolet graavikalasta. Ainoat, joita tämä päätös tulee harmittamaan on varmasti kanat, jotka tavallisesti saavat kaikki jämät.
  3. Sukulaisille ja kummeille on selvästi vihjailtu, että lapsemme hukkuvat leluihin jo nyt. Lisää ei välttämättä tarvita paljoa ja jos leluja haluaa ostaa niin mieluiten useamman lapsen kestäviä kotimaisia leluja. Kummeista osa onkin jo ilmoittanut antavansa tänä vuonna lahjaksi esimerkiksi kesäisen huvipuistokäynnin tai rahaa. Eikä kukaan ole edes loukkaantunut näin töykeästä elitismistä, jossa ei halvat romut kelpaa 🙂
  4. Me olemme hommanneet aineettomia lahjoja. Kummilapsille sijoitetaan rahastoihin, tätini miehineen pääsi joulukonserttiin kanssani, Isäntä sai ensi kesälle keikkaliput ja anopille lahjakortti.
  5. Isolle osalle läheisiä lahjoitetaan ”omaa tuotantoa” hunajan ja hirven lihan muodossa. Kavereilleni leivoin maustekakut ja osa saikin jo aiemmin kalkkunan.
  6. Muovisia krääsäkoristeita en ole ostanut vielä ainuttakaan, vaikka ne ovat suuri heikkouteni. Vanhoissa samoissa koristeissa on muutenkin jotain nostalgista joulutunnelmaa.
  7. Jouluna meillä ainakin ajellaan kauheasti ympäriinsä. Tänä vuonna ei. Kolmen hautausmaan ja ainakin kahden kauppatäydennysreissun sijaan ollaan rauhassa kotona ja se mikä kaupasta unohtui saakin unohtua.
  8. Viimeisenä tärkeänä kohtana kaikki jätteet mitä jouluna syntyy kierrätetään. Jo se, että ottaa muovit ja pahvit pois sekajätteestä, tekee ihmeitä perinteisesti jouluähkystä kärsivälle jäteastialle.

Oikeastaan ne kaikkein tärkeimmät asiat joulussa ovat ihmiset sinun ympärilläsi. Pidetään siis niistä huolta, jotka oikeasti ovat tärkeitä ja unohdetaan turhakkeet ja niistä tuleva joulustressi. Vie lapsesi pulkkamäkeen ja koira pitkälle metsälenkille, paijaa puolisoasi illalla kahden kesken ja käy isovanhemmilla kylässä tai ainakin soita heille! Niin ja muista viedä kaikki jämäruuat kanoille ❤